OPAS RANNEKELLON OSTAJALLE

Laaja valikoima kelloja – Millainen tulisi valita?

Eri käyttötarkoituksiin käytetään erilaisia kelloja, niinpä kellon laatu ja ominaisuudet kannattaa valita sen mukaan mihin käyttötarkoitukseen kello tulee. Kellon merkitys asusteena on kasvanut. Juhlaan, arkeen ja urheiluun on omanlaiset kellot. Kellon hinta muodostuu pääosin käytetyistä materiaaleista ja koneiston laadusta sekä ominaisuuksista.

  • Arki- ja työkello: kulutusta ja käyttöä kestävä, mikä tahansa edullisista kvartsikelloista aina perinteisiin mekaanisiin kelloihin.
  • Puku- eli juhlakello: on nimensä mukaisesti se parempi kello, jota ei muulloin käytetä, jotta se säilyisi edustavan näköisenä jokaisena käyttökertana. Nämä kellot eivät välttämättä ole vesisuojattuja.
  • Vapaa-ajan kellot: kestävät urheilukellot ja sykemittarit tai muuten vain sporttisen näköiset kellot joissa usein monia lisätoimintoja.

Kellon rungon ja rannekkeen materiaalit

  • Ruostumaton teräs: yleisin käyttökellojen materiaali, se on erittäin kestävä, luja ja pitkäikäinen. Kerää hiljakseen hiusnaarmuja. Kiillotettu teräspinta voidaan helposti ja varsin edullisesti kiillottaa uudelleen, jolloin pienet naarmut häviävät.
  • Titaani: erittäin kestävä ja yleensä allergisoimaton, sekä kevyempi kuin teräs. Sopii hyvin käyttökellon materiaaliksi. Väriltään titaani on terästä tummempaa. Naarmuuntuu helpommin kuin teräs, mutta hiusnaarmut saa hiomalla pois.Titaani ei ruostu eikä magnetoidu, joten soveltuu niiltä osin vaativampiin olosuhteisiin kuin teräs. On muistettava, että magneettikenttä vaikuttaa kellon koneistoon, mikäli sitä ei ole erikseen suojattu, eikä pelkkä titaanikuori ole riittävä este magnetoitumisen johdosta tapahtuvalle vioittumiselle.
  • Jalometalli ja jalometallipinnoite: (platina, kulta, hopea) sopii parhaiten huolellisesti pidettyyn juhlakelloon, tai siistin toimistoasun kanssa käytettävään kelloon. Ovat kalliimpia, yleensä pehmeitä ja siksi arkikäytössä arkoja materiaaleja. Ohut pinnoite teräksen päällä ei lisää kovin paljon kellon hintaa eikä arvoa, joten on yleisin vaihtoehto kullanväristä kelloa haluttaessa. Kokojalometalliset rungot ja rannekkeet ovat useiden tuhansien eurojen hintaluokassa jo materiaalista johtuen, joten käyttökellon rooliin sellainen sopii huonosti. Jalometallipinnoite (kultaus tai vastaava) naarmuuntuu helposti jopa puhki, paljastaen alla olevan materiaalin. Useita vuosikymmeniä vanhoissa kelloissa pinnoitteet ovat uusia paksummat, mahdollistaen kellon ulkoasun siistimisen kiillottamalla jopa useampaan otteeseen.
  • Muovi (sekä luonnonkumi, kautsu, sekä muut kumien ja muovien yhdisteet): Muovikuorisia kelloja on monen laatuisia. Parhaat muovit ovat erittäin käyttökelpoisia kaikissa olosuhteissa ja niitä käytetään erikoiskelloissa. Mutta halvimmat muovit kestävät erittäin huonosti kulutusta, liuottimia, kuumuutta jne. Materiaalina mm. urheilukelloissa, trendikelloissa ja lastenkelloissa.
  • Nahkaranneke: Mukavin, mutta lyhytikäisin. Hyvälaatuinen nahka on kestävämpää ja sietää jopa vettä, mutta senkin pilaa hiki, parfyymit ja saippua. Rannekkeen sisäpuoli on tärkein, koska se joutuu suurimmalle koetukselle.
  • Tekstiili / keinokuitukangasranneke: Kestävä, mukava.

Kellon koneisto

  • Mekaaniset kellot. Mekaanisia kelloja löytyy kahta erilaista. Nuppivetoinen eli vedettävä kello jossa jousi viritetään täyteen kiertämällä nupista. Automaatti jossa virittyminen tapahtuu liike-energian kautta. Mekaanisten kellojen käyntivara on noin 48 – 96 tuntia täydestä varauksesta. Nämä kellot ovat ekologisin vaihtoehto, sillä niissä ei ole elektroniikkaa. Sveitsiläiset kellot ovathuippuja tällä saralla.
  • Kvartsikellot. Näitä akulla tai paristolla toimivia kelloja on niin viisari (analogi) näyttöisistä digitaalinäyttöisiin kuin niitä yhdistävään anadigi kelloihin. Paristokäyttöiset kellot ovat kaikista tarkimpia ajan näyttäjiä yleisimmillään ±15 sekuntia kuukaudessa tarkkuus. Kaikista parhaiden koneistojen yltäessä ±5 – ±25 sekuntiin vuodessa. Pariston vaihtoväli 1-3 vuoden välein.
    Akkuun virtaa varaavia kelloja on kahdenlaisia: Liike-energiaa ja valoenergiaa käyttäviä.

Kellon lasi

  • Safiirilasi. Kestävyydeltään ylivertainen. Safiirilasi naarmuuntuu teoriassa vain timantilla. (Täysin naarmuuntumatonta kellon kuorta ei ole olemassa).
  • Mineraalilasi. Yleisin. Naarmuja tulee käytön myötä. Kovan iskun seurauksena rikkoontuu helposti.
  • Akryylilasi. Edullisin. Naarmuuntuu helposti mutta ei rikkoonnu pehmeytensä ansiosta niin helposti kuin mineraalilasi. Pystyy muutaman kerran kiillottamaan pahimmista naarmuista. Ei käy kaikkiin kelloihin.

Lisätoiminnot ja ominaisuudet

  • Kalenteri, joka näyttää päivämäärän.
  • Kronografit ovat kelloja, joissa on ajanottomahdollisuus. Kellotaulussa on yleensä omat osoittimet ja erilliset pienet taulut sekunneille, minuuteille ja tunneille. Ajanottoa ohjataan erillisillä painimilla.
  • Ana-digillä tarkoitetaan kelloa, jossa on sekä osoitinnäyttö että digitaalinäyttö. Digitaalipuolen piirilevytekniikka mahdollistaa ominaisuuksien lisäämisen, mm. automaattinen kalenteri, herätys ajanotto, ajastimet, kompassi, korkeusmittari, GPS-paikannin, kamera, valaisin. Lisätoiminnoiltaan monimutkaisimpia laitteita ei välttämättä enää kutsuta kelloksi vaan rannetietokoneiksi.

Vesitiiviys

Kellon vesitiiviys riippuu sen kuoren ja tiivisteiden rakenteesta ja kunnosta. Vesitiiviys ei ole ikuinen ominaisuus vaan aikaa myöten tiivisteet kuivuu, kovettuu ja samalla haurastuu. Mikäli kellon vesitiiviys on käytön kannalta oleellisen tärkeää, tulee kellon tiiviys testauttaa kerran vuodessa ja pariston vaihdon yhteydessä pohjan kumitiiviste olisi hyvä vaihtaa. Kellot jaetaan vesitiiviyden mukaan seuraavasti:

  • Ei vesisuojattu = kello tulee suojata roiskevedeltä, se ei saa kastua.
  • 30 M / WR = vesi-suojattu, roiskevesitiivis. Kello on suojattu roiskevedeltä, ei saa upottaa veteen, eikä käyttää uidessa.
  • 50 M / 5 ATM = rajoitetusti vesitiivis: Kelloa voidaan käyttää kosteissa olosuhteissa, mutta ei suositella käytettäväksi uidessa.
  • 100 M / 10 ATM = vesitiivis: soveltuu pintauintikäyttöön ja snorkkelisukellukseen, ei laitesukellukseen.
  • 200 M / 20 ATM = erikoisvesitiivis: soveltuu laitesukellukseen. Kelloa ei tule kuitenkaan käyttää syvyyksissä, joissa käytetään seoskaasuja kuten heliumia.
  • 300 M / 30 ATM = erikoisvesitiivis: soveltuu syväsukellukseen ja ammattimaiseen sukelluskäyttöön.
  • 500 M+

Muista kellon huolto

Kellot vaativat säännöllisen huollon. Pitämällä kellostasi hyvää huolta varmistat että se pysyy hyvässä kunnossa ja näyttää ajan mahdollisimman pitkään. Kellon käyttöohjeessa kerrotaan yleisimmin kellolle soveltuva huolto aikaväli.