KORUJEN HOITO-OHJEET
YLEISTÄ
Korujen loiston ja kauneuden säilyttämiseksi niitä tulisi puhdistaa säännöllisin väliajoin. Kaikki jalokivet – etenkin timantit – menettävät suuren osan loistostaan, jos ne ovat likaisia tai rasvaisia. Pinttynyt lika esimerkiksi sormuksen sisäpinnalla voi aiheuttaa myös ihon ärtymistä. Suosittelemme kaikille koruille säännöllistä puhdistusta, niiden riisumista yöksi ja oikeaoppista säilyttämistä esimerkiksi pehmeässä kangaspussissa tai korurasiassa. Timanttikoruille suosittelemme myös 1-2 vuoden välein tarkastusta kultasepällämme ja korvausta vastaan teemme tarvittavat työt.
TIMANTTI JA KULTAKORUT
Myymämme timantti- ja kultakorut valmistetaan ensisijaisesti 14K kullasta (585/1000), 18K kullasta (750/1000) ja tänä päivänä pieni osa 375 (375/1000)
HOPEAKORUT
Tummuminen ajan saatossa on hopeakoruille ominaista. Niistä saa kuitenkin oikeaoppisella huollolla uudenveroisia. Hopeakoruihin on saatavilla puhdistusaineita, joiden avulla puhdistus onnistuu helposti. Kannattaa kysyä etukäteen mikä aine on soveltuvin tuotteelle parhaiten.Rodium pinnoitteiset korut eivät tummu niin kauan kuin pinnoite on ehjä. Pestessä korua kannattaa olla hankaamatta liikaa pinnoitetta.
PRONSSIKORUT
Pronssi on kuparin, tinan ja sinkin seos, jolle on ominaista nopeampi tummuminen kuin jalometalleille. Uusissa pronssikoruissa on korua suojaava lakkapinta, joka ehkäisee pronssille ominaisen tumman värin irtoamista ihoon tai herkkiin vaaleisiin materiaaleihin. Lakkapinta vahingoittuu erilaisten kemikaalien vaikutuksesta ja kuluu käytössä. Korut on suositeltavaa riisua urheilun, saunomisen ja suolaisessa tai klooratussa vedessä uimisen ajaksi.
Myymämme pronssikorut ovat kaikki Kalevala Korun valmistamia ja ne voidaan tarvittaessa lähettää puhdistettavaksi korvausta vastaan.
HELMIKORUT
Helmiä on hoidettava oikein, jotta niiden kauneus säilyisi muuttumattomana vuodesta toiseen. Helmikoruja ei tulisi myöskään säilyttää samassa rasiassa yhdessä muiden korujen kanssa.
Helmet tulisi pukea viimeisenä ja riisua ensimmäisenä. Helmet tulisi pyyhkiä käytön jälkeen puhtaalla, pehmeällä kankaalla huolellisesti. Deodorantit, hiuslakat, ihovoiteet ja hajuvedet saattavat vähitellen muuttaa helmen väriä ja vähentävät sen hohtoa. Muutaman kerran vuodessa helmet voi pestä kädenlämpöisellä, erittäin miedolla astianpesuaineliuoksella. Puhdistusainekäsittelyn jälkeen helmikorut tulisi huuhdella runsaan veden alla ja kuivata huolellisesti pehmeällä liinalla. Suosittelemme myös tuomaan helmikorut huoltoon myymäläämme, jolloin niiden punonta tarkistetaan ja tarvittaessa solmut solmitaan uudelleen korvausta vastaan.
KORUJEN SÄILYTYS
Kun koruja ei käytetä, tulisi niitä säilyttää joko niiden alkuperäispakkauksessa tai korulippaassa, jossa ne pysyvät puhtaina ja välttyvät ylimääräiseltä hankaamiselta. Helmikorut olisi suositeltavaa säilyttää muista koruista erillään esimerkiksi kangaspussissa.
TIMANTIT
Timantti on syvällä maan kuoressa muodostunut jalokivi, jonka tulivuoren purkaus on tuonut maan päälle. Sen ylivoimaisia ominaisuuksia muihin jalo- ja korukiviin nähden ovat esimerkiksi voimakas kiilto, loisto ja kovuus. Timantti koostuu hiilestä. Sen kauneus johtuu rakenteesta, jossa hiiliatomit ovat pakkautuneet kolmion muotoisin sidoksin toisiinsa.
Timantti on kovin luonnosta löydetty aine, eikä mikään muu aine pysty naarmuttamaan sitä. Kaikki muut kovinakin tunnetut materiaalit tulevat kaukana perässä. Muista kuitenkin, että kovuus ja kestävyys ovat kaksi eri asiaa. Timantti voi myös lohjeta vahingossa, vaikkakin korun istutustyyli suojaa kiveä.
HIONTAMUODOT
Timantit hiotaan aina hyvin tarkkojen sääntöjen mukaisesti. Hiontamuotojen suunnittelussa on pyritty maksimoimaan timantin parhaat ominaisuudet. Kehämuodoltaan pyöreä briljanttihionta on ylivoimaisesti yleisin hiontamuoto.
Muilla hiontamuodoilla loisto ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin briljantilla, mutta monet haluavat esimerkiksi vihkisormukseensa hieman erikoisemman muotoisen kiven. Erilaiset hiontamuodot ovat siksi yleistyneet vuosien saatossa. Tyypillisiä hiontamuotoja ovat:
1. Briljantti (Brilliant)
Briljantti on eniten käytetty timantin hiontamuoto. Se koostuu 56 viisteestä eli tasaiseksi hiotusta ja kiillotetusta pinnasta, sekä taulusta ja mahdollisesta kärkiviisteestä.
Tämä hionta on suunniteltu siten, että se palauttaa mahdollisimman suuren osan siihen lankeavasta valosta takaisin ylöspäin ja katsojan silmään. Tällaista ominaisuutta kutsutaan loisto/tuli. Kaikki briljanttihiotut timantit eivät kuitenkaan ole yhtä kauniita. Oikein valituilla viistekulmilla ja viisteiden välisellä symmetrialla on suurta merkitystä timantin loiston ja tulen kannalta
2. Markiisi (marquise) 1. Navette
Markiisi on suosittu timantin hiontamuoto. Se on myös karaattihinnaltaan esimerkiksi Briljanttia edullisempi.
Markiisihionta on kiehtova, sillä sen pinta-ala kokoon nähden on suuri. Kivet näyttävät monesti kookkaammilta kuin ovatkaan. Markiisin muoto ei kuitenkaan mahdollista aivan samanlaista loistoa kuin briljantin.
3. Ovaali briljantti
Hiottavan raakatimantin muoto on usein sellainen, että siitä kannattaa tehdä kehämuodoltaan ovaali. Painoonsanähden ovaali briljantti on yleensä edullisempi kuin pyöreä briljantti. Tavallisesti kivissä on kaikki samat viisteet kuin briljantissa.
4. Pisara (Pear) 1. Pendeloque
Pisaran voi ajatella olevan puoliksi pyöreä briljantti ja puoliksi markiisihiontainen. Kivissä saattaa kuitenkin olla eri määrä viisteitä kuin briljantissa. Pisara on melko harvinainen valinta sormukseen, mutta esimerkiksi riipuksessa tai korvakoruissa sen kauneus pääsee oikeuksiinsa.
5. Smaragdihionta (Emerald cut)
Nimensä mukaisesti tämä hionta kehitettiin alunperin toiselle jalokivelle, smaragdille. Sen hyviä ominaisuuksia ovat mm. mahdollisen värin voimistaminen ja kestävät typistetyt kulmat, jotka eivät rikkoudu istutettaessa kovin helposti.
6. Baguette eli porrashionta
Baquette on ensimmäisen timantille kehitetyn hionnan eli tauluhionnan nykyaikainen vastine. Tämä myös porrashionnaksi kutsuttu hiontamuoto on nykyään melko harvinainen valinta. Useimmiten sitä käytetään sormuksen sivukivinä, mahdollisesti
kanavaistutettuna.
7. Sydän (Heart)
Sydämen muotoinen timantti symboloi vahvasti rakkautta.
Hyvin tehdyn sydänhiontaisen kiven leveys ja pituus ovat suunnilleen yhteneväiset.
8. Princess
Princess-hionta on kasvattanut viime vuosien aikana ja se onkin toiseksi suosituin hiontamuoto Briljantin jälkeen. Kivet ovat tyypillisesti briljanttia edullisempia, koska poikkileikkaukseltaan neliön muotoisesta raakakivestä menee vähemmän materiaalia hukkaan hionnan yhteydessä.
TIMANTIN LAATU
Timantin arvo määräytyy sen laadun perusteella. Tässä sivuston osassa käydään lävitse timanttien laatuluokituksen perusteet.
Kunnollinen laatuluokittelu perustuu aina yleisesti hyväksyttyihin nimikkeistöihin ja luokittelujärjestelmiin.
1. Paino (carat)
Timantin paino on varsin yksiselitteinen asia. Se mitataan punnitsemalla irtotimantti eli koruun istuttamaton kivi vaa’alla. Painon mittayksikkö on karaatti (ct.) joka on gramman viidesosa. Esim. 1 ct. painaa siten 0,2 grammaa.
Monikivisissä koruissa ilmoitetaan usein timanttien yhteispaino.
Timantin arvo nousee huomattavasti sen koon kasvaessa, joten esim. 1 kpl 1 ct:n kivi on selvästi arvokkaampi kuin 10 kpl 0,10 ct:n kiveä.
2. Väri (color)
Värin suhteen kysymys on ennemminkin värittömyyden kuin värin luokittelusta. Timantit sisältävät yleensä pienen määrän typpeä, joka antaa niille täysin värittömästä kellertävän kautta keltaiseen olevan värin.
Värin luokittelu on tarkkuutta vaativaa työtä ja se on tehtävä mielellään silloin, kuin timanttia ei vielä ole istutettu..
3. Puhtaus (clarity)
Timantti on muiden jalokivien tapaan luonnontuote, joka esiintyy vain harvoin täysin puhtaana. Kiven sisään voi kiteytyä muita mineraaleja, kuten granaatteja, tai jopa toinen pienempi timantti. Kivi voi myös lohkeilla maapaineen puristuksessa. Tällaisia epäpuhtauksia sanotaan sulkeumiksi. On tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole virheistä. Niiden sulkeumat ovat niin pieniä, etteivät ne näy paljain silmin tai vaikuta kiven loistoon.
4. Hionnan laatu (Cut)
Hionnan laatu vaikuttaa timantin ulkonäköön eniten
Hionnan laadulla ei tarkoiteta käytettyä hiontamuotoa, vaan sitä, kuinka hyvin tietyn hiontamuodon mittasuhteet on valittu ulkonäöltään mahdollisimman loistavan kiven valmistamiseksi, ja kuinka huolellisesti ja symmetrisesti itse hionta- ja kiillotustyö on tehty.
KULTA
Mitä on kulta?
Kulta on keltaista, kiiltävää ja erittäin helposti muokattavaa jalometallia. Kullan kemiallinen lyhenne (Au) tulee latinan kielen sanasta Aurum ja Aurora, joka tarkoittaa myös aamuruskon jumalatarta. Kultaa käytetään niin korujen valmistuksessa kuin myös eri teollisuusalojen raaka-aineena.
Kultakoruja ja -esineitä ei yleensä valmisteta puhtaasta kullasta vaan seoksista, joissa sidosaineena ovat hopea ja kupari. Tyypillisiä koruissa käytettäviä kultaseoksia ovat 14 karaatin (14K) eli 585 promillen ja 18 karaatin (18K) eli 750 promillen seokset.
Valkokulta ja punakulta
Eriväristä kultaa saadaan käyttämällä seosaineosina eri metalleja. Valkokultaan on seostettu palladiumia. Punakultaan on sekoitettu kuparia.
Kullan hinta
Kultaa pidetään neljäntenä maailmanvaluuttana Yhdysvaltain dollarin, euron ja jenin lisäksi. Historiallisesti kulta on säilyttänyt arvonsa huonoinakin aikoina, kuten lamojen ja sotien aikana.
Platina
Väriltään hopeanharmaa jalometalli platina (Pt) kestää hyvin korroosiota ja happoja. Platina kuten kultakin on metalleista jaloimpia. Kestävyytensä vuoksi se on suosittu materiaali myös koruissa. Platina on lähes hienokullan eli puhtaan kullan hintaista.